ETUSIVU KOSTEUSMITTAUS  KUNTOTARKISTUS  ENERGIATODISTUS  PINTA-ALA  HINNAT YHTEYDENOTTO
Banneri

kuntotarkistus

Mittaamme, raportoimme ☏ 0405306040

KUN HALUAT TIETÄÄ 

Selvitämme riskirakenteet, mittaamme ja raportoimme.   

Kuva1
Kuva2

TEHDÄÄN AINA KH 90-00394 LVI 01-10414  KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ MUKAAN

Kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille tarkastettavan kohteen 

• rakennusteknisestä kunnosta 

• korjaustarpeista 

• vaurioriskeistä 

• käyttöturvallisuusriskeistä 

• terveysriskeistä 

• toimenpide-ehdotuksista.

Onko vanha uuden veroinen ? lisäeristämällä homeiseksi ?

Onko vanha uuden veroinen ? lisäeristämällä homeiseksi ?

Lämmöneristys 50-luvun talossa 1950-luvulla rakennetuissa taloissa käytettiin eristeenä käytettävissä olevia materiaaleja, yleisimmin sahan- ja kutteripurua. Seinien eristepaksuus on ollut noin 100 mm, mutta se on yleensä jo ajat sitten painunut. Yläpohjassa on sahanpurua tai kutteria, alunperin 250-300 mm. 

Lämmöneristys 60-luvun talossa 1960-luvulla rakennetuissa talossa yläpohjan eristeenä saattaa olla vielä sahanpurua. Vuosikymmenen kuluessa alettiin käyttää enemmän mineraalivillaeristeitä. Yläpohjassa voi olla 200 mm eristettä, ulkoseinissä 100 mm ja alapohjassa 50 mm. 

Lämmöneristys 70-luvun talossa 1970-luvun alkuvuosien talot ovat huonommin eristettyjä kuin energiakriisin jälkeen rakennetut talot. Yläpohjan eristevillapaksuus on ennen energiakriisiä rakennetuissa taloissa 150-200 mm, myöhemmin 200-250 mm. Eristepaksuus julkisivuissa on 150 mm, alapohjassa on 50-100 mm. Korjauskohteet 50-, 60- ja 70-luvun talon lämmöneristyksessä: Varaudu lisäämään lämmöneristettä kaikkialle. 

Lämmöneristys 80-luvun talossa 1980-luvulla omakotitalojen yläpohjan eristekerroksen paksuus on ollut alunperin jo 250-300 mm, usein puhallusvillaa. Julkisivuissa villaeristekerroksen paksuus on 150-200 mm. Lämmöneristys 1990-luvun talossa 1990-luvun omakotitalojen yläpohjassa on alunperin ollut puhallusvillaa 250-300 mm. Julkisivuissa villaeristekerroksen paksuus on 150-200 mm. Korjauskohteet 80- ja 90-luvun talon lämmöneristyksessä: Varaudu lisäämään lämmöneristettä ainakin yläpohjaan, vähintään 500 mm:iin saakka. Julkisivun lisäeristys kannattaa tehdä julkisivuremontin yhteydessä. Ulkoseinien lisälämmöneristys voidaan toteuttaa kivijulkisivuisissa taloissa myös sisältä käsin ohuilla eristyslevyillä. 

Lämmöneristys 2000-luvun talossa 2000-luvun omakotitalojen yläpohjassa on 450-500 mm puhallusvillaa tai 190 – 300 mm polyuretaanieristettä ja seinissä 250–300 mm eristevillaa tai 120 – 170 mm polyuretaanieristettä. Rossipohjassa on villaa 350-400 mm ja maanvaraisessa lattiassa polystyreeniä 200 mm. Korjauskohteet 2000-luvun talon lämmöneristyksessä: Voit lisätä yläpohjan eristepaksuutta. Kannattaa panostaa rakenteiden tiiveyden parantamiseen, jos sisällä tuntuu vetoa tai lämpövuotoja havaitaan. Kylmäsiltoja on voinut syntyä rakennusvirheiden seurauksena.

 

Ala-arvoinen sisäilma vielä monissa taloissa 

Hyvän ja puhtaan sisäilman tärkeyttä ei korjausten yhteydessä voi liiaksi korostaa. Epäpuhtauksia rakennuksen sisäilmassa voivat aiheuttaa mm. radon, home- ja kosteusvauriot, sisustus- ja rakennusmateriaalit, lemmikkieläimet, tupakointi ja ulkoa tulevat epäpuhtaudet. Omakotikannastamme yli puolessa on ala-arvoinen sisäilma ilmanvaihdon ollessa painovoiman ja liesituulettimen varassa. Rakennuksen energiankulutuksesta 30-40% poistuu ilmanvaihdon kautta. Lämpöä karkaa ilmanvaihdon myötä myös harakoille, jos talossa ei ole kunnollista lämmön talteenottoa. Viime vuosien aikana ilmanvaihtojärjestelmät, niiden suodatus- ja lämmön talteenottokyky ovat kehittyneet kuitenkin valtavasti. Sekä terveyssyistä että energian säästösyistä olisi hyvin perusteltua tiivistää vanhat talot ja laittaa niihin nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä. On tärkeää, että talon jokaiseen tilaan tulee riittävä ilman vaihtuvuus. 

Kuntotarkistus tulee aina sopia kirjallisesti, lataa sopimuspohja

Kuva3

Kuntotarkistus tulee aina sopia kirjallisesti, lataa sopimuspohja

Laatoitus yleistyi pientalojen märkätiloissa 1960-1970-luvuilla. Kosteussulkua levyrakenteen päälle vaadittiin kuitenkin vasta vuoden 1983 RT-ohjeessa ja kivirakenteisille seinille vaadittiin kosteussulku vasta vuonna 1994.

myynti(a)ipen.fi

 0405306040

+358 40 5306040

jani.penttila(a)ipen.fi 

Logo2

Insinööritoimisto Penttilä Oy 
2319461-0

Facebook

Katso yrityksen selvitys Zeckitistä